Päijännematkat Koskinen Oy 

Jo viidessä Koskisen sukupolvessa on ollut laivamiehiä ja laivayrittäjiä

Suvun vanhimpana laivamiehenä Juho Koskinen "vanhempi" oli Itämeren liikenteessä jo 1880-luvulla ja sen jälkeen 1890-luvulla mm. päällikkönä matkustajahöyrylaiva Sotkassa Tampereen alavesillä. 1900-luvun alkupuolella hän toimi yrittäjänä/päällikkönä hinaaja/salonkilaiva s/s Visuvedellä Tampereen Virtain välillä. Tästä on alkanut tämän Koskisen suvun laivanvarustajakausi.

Juho Koskinen "vanhemman" poika Lauri Koskinen toimi myös laivanpäällikkönä ja laivayrittäjänä Näsijärvellä, ollen mm. hinaajalaiva Auressa sekä yrittäjänä tervahöyryillä Häme ja Virtai. Useina talvina Lauri Koskinen työskenteli proomumestarina muiden proomunrakentajien kanssa Näsijärven rannoilla mm. Kurussa.

1920-luvun lopulla ja 1930-luvun alussa Paavo Koskinen oli töissä Lauri Koskisen laivoissa s/s Tarmo ja s/s Virtai sekä metsähallituksen omistamassa s/s Auressa 1932. Myöhemmin Paavo Koskinen oli asepalveluksessa laivastossa. Tekniikan ylioppilaana Paavo Koskinen oli 1945 – 1948 Rauma-Raahe Oy:n Helsingin piirustuskonttorissa piirtäjänä ja suunnittelijana. Paavo Koskinen valmistui sotien jälkeen DI:ksi kone-ja laivanrakennusalalta. Hän toimi laivanrakennussuunnittelijana 1949 – 51 Rauma-Raahe Oy:n Rauman telakalla. Sittemmin hän toimi Turussa laivastoesikunnassa Suomen puolustuslaitoksen palveluksessa insinöörikapteeniluutnantin virassa 1951 – 1952. Paavo Koskinen toimi vuosina 1952 – 1965 Väinölän konepajan teknillisenä johtajana. DI  Paavo Koskisen tehtäviin kuului konepajan johdon ohella vastuu Kymin Uittoyhdistyksen uittoväylien alus- ja konekannan kehittämisestä, rakentamisesta ja ylläpidosta. Paavo Koskinen on ollut myös osakkaana Höyrylaiva Osakeyhtiö Päijännematkailussa.

 
Kaksi viimeisintä sukupolvea Hannu ja Juho Koskinen "nuorempi" ovat vastanneet suvun laivaliikenteestä Päijänteen puolella. Laivayhtiön toimialana on matkustajalaivaliikenne;  tilaus- teema- ja aikataulunmukaiset risteilyt sekä ravintola- ja kahvilatoiminta. Lisäksi mm. vesiliikennekoulutus, luento- ja julkaisutoiminta.

Perheyhtiön toiminta alkoi syyskuussa 1994, jolloin perustettiin tmi Päijänne-Matkat H. Koskinen. Tuolloin oli hankittu alukseksi m/s ELISA. Purjehduskaudeksi 1995 em. vuokraveneenä palvellut alus muutettiin  43-paikkaiseksi matkustaja-alukseksi, jossa oli keskiolutoikeudet. M/s Elisalla tehtiin lähes yksinomaan tilausristeilyjä, mutta heinäkuussa -95 kokeiltiin myös muutamia aikataulunmukaisia risteilyjä. Liikenteessä Elisa  oli vain yhden täyden purjehduskauden, jolloin se kuljetti yli 1000 matkustajaa.

Toukokuussa 1996 hankittiin Elisan tilalle uusi alus Saimaalta, Sulkavalta,  98-paikkainen m/s TUULIKKI. Laivat vaihdettiin heti jäiden lähdettyä toukokuussa. Elisa vietiin samalla autolla Jyväskylästä Varkauteen, jolla Tuulikki tuotiin Päijänteelle päin. ’Tuulikki’ oli hyvin pitkälle valmiiksi rakennettu laiva. Laivassa oli A-oikeudet ja siellä toimi oma keittiö ruokapalveluineen teema- ja tilausristeilyillä, vaikka joskus kiireissä käytettiinkin apuna myös pitopalvelua.

 
Tuulikilla lisättiin aikatauluristeilyjä, ja purjehduskautta niiden osalta pidennettiin. Teemaristeilyt aloitettiin; mm juhannusristeilyt ja yksittäisiä risteilyjä, esim. Vääksyn kanavalle, Suopeltoon ja Suvi-Pinxiin sekä Savutuvan Apajalle Jyväskylän mlk:aan. Aikatauluristeilyihin tulivat risteilyt Jämsästä Luhankaan ja takaisin sekä Kuhmoisten Pihlajakoskelle ja takaisin. Keskikesällä juhannukselta koulujen alulle tehtiin Jämsästä 3-5 iltaristeilyä ja 2-3 päiväristeilyä viikottain. Myös tilausristeilyt ’Tuulikilla’ kasvoivat huomattavasti luku- ja matkustajamäärien osalta. Jo ensimmäisenä Tuulikin  kesänä v. 1996 matkustajamäärä viisinkertaistui Elisaan verrattuna.

M/S Tuulikki palveli ilman suurempia kokeilumuutoksia purjehduskaudet 1996-2001. Keväällä 2002 perustettiin Päijännematkat Koskinen Oy ja hankittiin yhtiölle Ruotsista, Tukholmasta uusi alus, mikä ristittiin TUULIKKI II:ksi  (ex Nämdöfjärd).

Tuulikki II ajettiin Tukholmasta toukokuussa 2002 Raumalle, josta laiva tuotiin maakuljetuksella Lahteen. Kesäkuun alkupäivinä laivaan oli tehty välttämättömät muutostyöt, mm. aurinkokannen levennys, yläbaari ja keittiövarustuksen parannus. Tuulikki II:lla hoidettiin Tuulikin aikana laaditut aikataulunmukaiset risteilyt, poikkeuksena uusi pidempi linja Jämsä-Korpilahti-Jyväskylä, mikä oli mahdollista suuremman nopeuden vuoksi. Myös Luhangan ja Pihlajakosken risteilyt nopeutuivat. Tuulikki II:lla on saatavana myös aikatauluristeilyillä ateriapalveluja. Laivassa on ravintolan lisäksi baari yläkannella. Aluksen matkustajamäärä oli Ruotsissa 247, mutta täällä pudotimme sen 175:een.

Tuulikki myytiin Liettuaan syksyllä 2005. Koska pienille tilausryhmille oli kuitenkin kysyntää, hankittiin Tuulikki II:n rinnalle kesällä 2006 TUULIKKI III (ex Freyja) Tampereelta.

Perheyhtiössä on nyt neljä osakasta; Hannu, Marja-Leena, Juho ja Elisa Koskinen. Kaikki ovat toimineet tiiviisti keskikesäisin laivojen kanssa. Hannun lisäksi Juho on toiminut laivanpäällikkö / konemestarina kesästä 2001 alkaen – tämä on myös tehnyt mahdolliseksi pitää kahta laivaa käytössä. Viime vuosina purjehduskaudella on ollut perheen ulkopuolisia työntekijöitä 6-9.

5.3.2009 Jämsä
 
Hannu ja Juho Koskinen